Jaamme itsestämme paljon tietoja vapaaehtoisesti

Share |
26.02.2018

Kuluvalla viikolla eduskunta sai käsittelyynsä tiedustelulakipaketin. Tiedustelulainsäädäntö on varmasti yksi kevään mielenkiintoisimmista teemoista, onhan turvallisuus yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. Turvallisuus ja yksityisyyden suoja aiheuttavat syystäkin paljon keskustelua ja kysymyksiä, mutta toisaalta voimme miettiä, miten nykytila tulisi muuttumaan tiedustelulainsäädännön myötä?

Jo tälläkin hetkellä meistä kerätään valtavasti tietoa. Käytämme päivittäin puhelimien ja tietokoneiden avulla useita erilaisia sosiaalisen median palveluita ja muita sovelluksia. Kaupassa käydessämme vilautamme ostoksia tehdessä eri etukortteja ja pankit tietävät, mistä raha tileillemme tulee ja mihin me sitä käytämme. Muuttuvassa tietoyhteiskunnassa olemme yksilöinä vastuussa omasta toiminnastamme, mutta jo nyt jaamme itsestämme vapaaehtoisesti tietoa suurille ylikansallisille yhtiöille käyttäessämme esimerkiksi Googlen tai Facebookin palveluita. Hyväksymällä käyttöehdot uutta sovellusta tai palvelua ladatessamme, luovutamme usein sijaintitietoja, puhelutietoja, viestejä, yhteystietoja yms. yhtiölle kaupallisiin tai muihin tarkoituksiin. Puhumattakaan siitä, mitä julkaisemme tai jaamme itsestämme vapaaehtoisesti sosiaalisen median palveluissa.

Kuinka moni on joskus lukenut hyväksymänsä käyttöehdot ja tietää mitä tietoa meistä kerätään? En usko, että kovinkaan moni. On laskettu, että keskimäärin länsimaissa jokainen kansalainen on ladannut itselleen yli 90 sovellusta käyttämiinsä laitteisiin. Jos niiden kaikkien käyttöehdot lukisi läpi, kestäisi 72 vuorokautta, 8 tunnin työpäivillä, lukea kaikki nämä tiedot läpi. Eri sovellusten ja palvelujen avulla ylikansalliset yhtiöt pystyvät seuraamaan liikkumistamme, minkälaisia kuvia olemme ottaneet puhelimillamme tai vaikkapa sitä mistä keskustelemme ystäviemme kanssa WhatsAppissa. Erilaisten etukorttien avulla taas pystytään seuraamaan, miten, milloin ja missä teemme ostoksiamme. Huolestuttavaa on myös se, että jakamiamme tietoja on lähes mahdotonta saada pois, kun ne on kerran suostunut jakamaan.

Voimme siis pohtia, mitä valvottavaa viranomaisille enää meistä jää, kun olemme jo vapaaehtoisesti jakaneet itsestämme näin paljon tietoa? Tiedustelulain myötä Suomesta ei ole tulossa poliisivaltiota eikä lainsäädäntö tule jatkossakaan mahdollistamaan massavalvontaa. Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ja siihen liittyvät haasteet ovat nykyään yhä moninaisempia ja ongelmana on se, että tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtenäistä tiedustelulainsäädäntöä. Tämän takia lakimuutokset tarvitaan.
 
Markku Pakkanen, kansanedustaja (kesk.), Inkeroinen

https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/953cbc0f-8f50-48f1-a4a5-fd520dbcc4c3

https://kymensanomat.fi/mielipide/lukijalta/4d3b5cb1-e60d-48bc-949c-c19927687eec

https://www.suomenmaa.fi/mielipide/mita-tietoja-meista-kerataan-6.27.344599.67de624949

18.06.2018Naakkoja aletaan vihdoin vähentää
14.06.2018Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajaksi Markku Pakkanen
01.06.2018Sote- ja maakuntauudistus etenee
25.05.2018E18 Turku-Vaalimaa tien vihkijäiset
14.05.2018Runkoverkkoselvitys on nyt ajankohtainen
08.05.2018Suvivirsi soimaan kaksi viikkoa aikaisemmin
24.04.2018Laajakaistat kuntoon - rahaa on
17.04.2018Utti on vahvoilla uuden lääkärihelikopterin sijoituspaikaksi
11.04.2018Eriarvoisuuden torjuminen, työllisyys ja turvallisuus olivat hallituksen tärkeimmät tavoitteet kehysriihessä
03.04.2018Suunnittelurahat VT15 kehittämiseen jo tälle vuodelle

Siirry arkistoon »